Minun aivoni ovat jo yli kolmekymmentä vuotta vanhat. Kuulin hiljan, että tässä iässä aivojen surkastuminen on jo alkanut. Keskittyminen voi olla vaikeampaa ja uusien asioiden omaksumisesta saattaa tulla työläämpää. Harmillinen asia minulle ja muille aivotoiminnan kyseisen rajapyykin ohittaneille. Positiivista on kuitenkin, että kokemus paikkaa toiminnan heikkenemistä ja oman aivotyöskentelyn tasoa voi parantaa kehittämällä omia työskentelytapojaan.
Henkilökohtaisesta näkökulmasta koin tämän tiedon erittäin arvokkaana. Kykenen omalla käytökselläni helpottamaan omien aivojeni kuormitusta. Mahtava juttu, mutta entä sitten kaikkien muut aivot, nuorempien tai vanhempien? Suunnittelijana minun tulee ymmärtää kohderyhmiä, heidän yksilöllisiä ajatusmalleja sekä tarpeita. Ihmismielet ovat uniikkeja, mutta silti se, miten ihmismieli ja aivot toimivat, noudattaa tyypillisesti tunnistettuja käytäntöjä. Verkkopalveluiden käyttö voi olla hyvinkin aivoja kuormittavaa ilman varsinaista syytä. Itse haluan helpottaa ihmisten arkea ja suunnitella heille palveluita, jotka ovat aivoystävällisiä.
Tässä muutamia ajatuksia siitä, miten palvelusta saa tehtyä käyttökokemukseltaan aivoystävällisen.
Päähän mahtuu vain rajallinen määrä tietoa kerralla, mutta uutta voi oppia loputtomasti.
Ihmisen muisti on pohjaton datapankki, josta tietoa voi kerätä tarvittaessa. Välillä tämä tosin voi olla hyvinkin vaikeaa.
Muistin voi jakaa kolmeen osaan: sensoriseen muistiin, lyhytkestoiseen työmuistiin ja pitkäkestoiseen säilömuistiin. Sensorinen muisti on aistien kautta kerätyn tiedon ensimmäinen säilytyspaikka. Lyhytkestoiseen työmuistiin mahtuu hyvin rajallinen määrä tietoa – työmuistissa tieto säilyy vain joitakin sekunteja, ellei asiaa kerrata jatkuvasti. Pitkäaikaisessa säilömuistissa meillä puolestaan on tallessa kaikki tieto, mitä emme juuri nyt tarvitse, mutta tieto on kerättävissä tarpeen tullen. Pitkäaikainen muistikapasiteetti on käytännössä loputon.
Lähtökohtaisesti käyttäjän aivot pääsevät vähemmällä, mitä enemmän ne voivat hyödyntää pitkäaikaista säilömuistia. Käytännössä siis vanhan tiedon kerääminen säilömuistista ja nopea uuden tiedon siirtäminen säilömuistiin ovat avain roolissa positiivisen ja aivoystävällisen käyttökokemuksen luomiseen. Alla muutamia hyviä käytäntöjä tämän kokemuksen rakentamiseksi.
Toista, toista, toista…
Toistojen kautta käyttäjälle esitetty tieto saadaan siirrettyä työmuistista säilömuistiin. Toistamista voidaan hyödyntää mm. johdonmukaisilla navigaatioratkaisuilla ja toistuvilla visuaalisilla elementeillä. Jos palvelusi esikatselukuvat toimivat jollain sivulla linkkinä uudelle sivulle, tulee tämä olla mahdollista jokaisessa näkymässä.
Tyypillisesti verkkopalvelu on vain osa koko asiakaspolkua. Jos olet asiakaspolun aikana jo onnistunut sisäistämään verkkopalvelun käyttäjille jonkin tiedon, niin ole johdonmukainen ja jatka samaa tarinaa myös verkkopalvelussa.
Assosiaatiot ja konventiot
Oikean tiedon kerääminen pohjattomasta pitkäaikaisesta muistista helpottuu, kun asiat ovat yhdistettävissä toisiinsa. Verkkopalvelussa tätä voi hyödyntää esimerkiksi sisältöjen värikoodauksella tai käyttämällä ikoneita, joiden merkitys rakentuu jo vakiintuneisiin symboleihin.
Yksilöllisellä suunnittelulla voidaan luoda emotionaalisesti rikkaampia kokonaisuuksia. Tämä on mielestäni aivan oikein ja useasti tarkoituksenmukaista, mutta aivoja nämä kokemukset eivät päästä helpolla. Tunnettu käyttäjäkokemuksen ammattilainen Steve Krug kuvailee tilannetta kirjassaan ”Don’t Make Me think” hieman kärjistäen, mutta osuvasti.
Kuvittele ajavasi vuokra-autoa, jossa kaasupoljin ei olisikaan aina jarrusta oikealla
– Steve Krug, don’t make me think
Verkkopalvelut ovat rakentaneet itselleen vuosikymmenien aikana selkeitä konventioita. Ei ole väärin käyttää niitä, jos tavoitteena on säästää käyttäjän aivoja.
Keskittymisen merkitys
Keskittyminen on avainasemassa, kun asiat halutaan jättää käyttäjän muistiin ja helpottaa näin aivojen taakkaa. Keskittymistä helpottaa yksinkertaiset ja vain vähän informaatiota kerralla esittävät käyttöliittymänäkymät. Tämän lisäksi keskittymistä voidaan tehostaa tai heikentää lukuisin eri yksityiskohdin. Esimerkiksi pitkät latausajat häiritsevät keskittymistä.
CA Technologiesin on teettänyt Glasgow Caledonian yliopistossa tutkimuksen, jossa testattiin verkkopalveluiden nopeuden vaikutusta käyttökokemukseen. Tutkimuksessa testattavat käyttivät verkkopalveluita joko 2MB tai 5MB internetnopeudella. Tutkimuksen kautta havaittiin, että hitaammin toimivia palveluita käyttäneet joutuivat keskittymään 50% enemmän palvelun käytön aikana. Tämän lisäksi hitaasti toimivat palvelut aiheuttivat käyttäjille merkittäviä stressireaktioita.
Tutkimuksen kautta havaittiin, että hitaammin toimivia palveluita käyttäneet joutuivat keskittymään 50% enemmän palvelun käytön aikana.
Mahdollisuus keskittyä olennaiseen
Kaikki kiteytyy mielestäni tähän. Mahdollisuus keskittyä olennaiseen antaa pohjan positiivisen käyttökokemuksen luomiseen. Mitä paremmin tunnen ihmisen luonnolliset ominaisuudet, erityispiirteet ja tavat toimia, sitä tehokkaammin voin suunnitella paremmin kokemuksia, jotka vaikuttavat käyttäjiin tietoisella ja tiedostamattomalla tasolla.
Edessäni on siis loputon mahdollisuus kehittää itseäni suunnittelijana ja tutustua yhä syvemmin ihmismieleen. Tämä kehitys olisi varmasti eduksi monille aivoilla, ja ehkä myös omalle surkastuvalle pääkopalleni.
